Menu
Vuoden SAVIlaiset 2013
  • Voitto Vuoden hauskin hääkuva 2014 -kuvakilpailussa

Uskomattoman hienoa! Voitto Vuoden Hauskin Hääkuva 2014 -kuvakilpailussa. Kilpailun järjesti Häät ja Juhlat -lehti toisen kerran. Kilpailussa yleisö häämessuilla ja lehden nettisivuilla kävi antamassa yhteensä tuhatkunta ääntä josta 520 ääntä sai tämä voittokuva. Toiselle sijalle tuli Valokuvaaja Terhi Honkonen Helsingistä ja kolmanneksi kiri Petri Mast Photography Tuusulasta.

Kuvassa hääpari Mira-Nina ja Tuomas Hägg tekivät uskomattoman rohkean tempun hypätessään hyppytornista kuvauksen viimeisenä kuva-aiheena. Vaikka kuva on hyvin snap shot -tyylinen ja spontaanin oloinen kuvasarja, on siinä paljon pohjatyötä.

Kuvan tekninen osuus ei jää ainoastaan kuvan ajoitukseen ja valotukseen. Oli huomioitavaa että pariskunta selviää siitä myös turvallisesti. Koen että ammattivalokuvaajan vastuisiin kuuluvat myös asiakkaan turvallisuudesta huolehtiminen. Ei ollut lainkaan selvää tehdäänkö hyppyä. Ensin piti varmistaa, varmistaa ja varmistaa erilaisia asioita.

Koko idea hyppyyn lähti meidän kuvaussuunnittelussa. Mietimme, mikä on heidän juttunsa. Se että morsian ei halunnut näyttäytyä hääpäivänä ennen kirkkoa sulhaselle, ohjasi kuvauksen häiden jälkeiselle maanantaille. Ok, eli meidän ei tarvitse enää varoa vaatteita. Voimme lähteä toteuttamaan ns. Trash the dress -tyyliä ja ajatusta siitä että hääpuvut ovat nyt käytetty hääjuhlassa, eikä niitä enää tarvita. Emme kuitenkaan halunneet sotkea Mira-Ninan kaunista pukua öljyyn tai sahata sitä moottorisahalla, kuten rapakon takana hurjimmat kuvaajat sen tekevät. Mitä muuta voisi tehdä? Vaatteiden kastuminen merivedessä ei pilaa pukua, se pestään kuitenkin juhlien jälkeen pesulassa. Tästä meillä on useita pukuja todisteena. Mutta jotain "villiä" haluttiin tehdä.

Pariskunnan yhteisenä harrastuksena on Benji-hypyt. Se oli Tuomas joka sen ääneen sanoi: "Hypätään Palvahovin uimapaikan hyppytornista!!!" Myönnän että kauhistuisin aluksi ajatuksesta...mutta aika pian idea alkoi jo kiehtoa. Vielä kun huomasin ajatuksen olevan heti nappiin heidän juttunsa :)

Maanantai-iltana aloitimme normaalin miljööhääkuvauksen kierrellen ympäri kaupunkia. Paikoissa jotka ovat heille tärkeitä. Oli puistoa, museota ja kävimme myös hääyön paikkana toimineen vanhan pappilankin portilla poseeraamassa. Aurinko alkoi hiljalleen laskunsa kohti horisonttia. Valo muutti pehmeämmäksi. Suuntasimme kohti rantaa. Samalla myös pieni jännitys alkoi hiipiä niskaan, niin kuvaajalla kuin itse parilla. Päätimme että pakko ei ole hypätä. Kuvaamme rantakallioilla ja tutkimme tilannetta ja fiiliksen mukaan mennään, hypyllä tai ilman.

Rantaan saapui myös meidän korvaamaton apu, koehyppääjä/naaraaja (jälkimmäistä ei onneksi tarvittu). Ilman MIkkoa koko hyppykuvaa ei olisi. Samoin paikalle saapui myös kollegani Anne Yrjänä, hän oli minun tekninen back up. Mitä jos kamerani menisi jumiin, tai tapahtuisi jotain muuta teknistä yllätystä. Hyppyä ei voisi uusia, joten Anne kuvasi kamerallaan saman sarjan varmistuksena. Onneksi sitäkään ei tarvittu :)

Vaikka pariskunta omasi hyvän uimataidon ja fyysisen kunnon, oli tärkeää että saimme Mikon avuksi. Hän koehyppäsi yli 10 kertaa. Kokeili erilaisia tyylejä ja hypyn pituuksia. "Jos ponnistaa kauas, minne putoaa?" Piti miettiä miten kaksi hyppääjää tulevat hypyssä veteen, ettei toinen jää alle. Tärkein tehtävä oli myös turvata hyppyn jälkeinen pintaan nousu. Mitä jos he kolauttavat päät yhteen, mitä jos Mira-Ninan jalat sotkeutuvat pukuun??? Tästä listasta saisi vaikka kuinka pitkän... Yksi vaikuttava tekijä hypyn suorituksen ehtona oli myös morsiamen puvun kangas, sen määrä ja helman pituus. PItkällä laahuksella ja valtavalla määrällä röyhelöä ja paksulla kankaalla oleva puku olisi mennyt pian kuin kivi pohjaan. Hennon morsiamen olisi ollut varsin vaikea uida sen kanssa, miltei mahdoton. En olisi suostunut sellaisen puvun kanssa tätä tekemään. Onneksemme morsiamen puku oli kevyt ja helmassa ei ollut pitkää laahusta. Riski puvun mahdollisesta repeytymisestä hyväksyttiin. Onneksi sitäkään ei tapahtunut :)

Itse hyppy onnistui ihan nappiin. Kuvasarjasta on hauska huomioida miten morsian vielä vähän empii ponnistusvaiheessa..."jos ei sittenkään hyppäisi?" Mutta sitten mennään ja kyllä olisi harmittanut jos ei olisi hypännyt. Kokemus oli sen arvoinen. Naaraajana toiminut Mikko avusti morsianta helman kanssa, se meinasi vähän sotkeentua jalkoihin. Laiturille ui onnellinen vasta vihitty pari yhtä uutta kokemusta rikkaampana ja erittäin tyytyväisenä.
Kyllä siinä kuvaajatkin olivat aika tohkeissaan. "Huikea kokemus"!!!

Suuret kiitokset kaikille mukana olleille, jotka tekivät tämän kuvasarjan ja kokemuksen mahdolliseksi. Kiitos tietysti kuvan rohkealle parille Mira-Ninalle ja Tuomakselle. Olette ihan huippuja!!!
Kiitos myös kaikille äänestäjille jotka äänestitte tämän ikimuistoisen kuvamme voittoon!!! Pian on kesä ja uudet seikkailut odottavat. Mitä seuraavaksi keksitään??!!

Blogi

Aukioloajat

17.09.2015

Vuosi 2015

04.01.2015

Jouluikkuna

28.11.2014

Isabell

29.03.2014

Vauvakuvaus

23.12.2013

Kukkupöö!

27.09.2013

Pro Kuvakirja

22.09.2013

Hetki Unelmaa

30.03.2012

Annu ja Teemu

07.07.2011

Trash the Dress

28.03.2010

Hanna ja Jari

28.09.2009

Madde 3kk

21.06.2007

Fantasiakuva

14.06.2007

Helmi-Tuulia

10.04.2007

Minna ja Tuomas

12.01.2007